Viipperonharjun pohjavesialueen geologiset tutkimukset ovat valmistuneet

Viipperonharjulla on tehty pohjavesialueen rakenteeseen ja pohjavesiolosuhteisiin liittyviä tutkimuksia yhteistyönä GTK:n, Pohjois-Savon ELY-keskuksen ja Suonenjoen Vesi Oy:n kanssa vuosina 2015-2017.

”Tutkimuksiin sisältyi mm. painovoimamittauksia, maatutkaluotauksia sekä maaperäkairauksia ja pohjavesiputkien asennusta. Tutkimusten tuloksena Viipperonharjulta saatiin uutta tietoa kallioperän asemasta, pohjaveden virtaussuunnista ja laadusta sekä maaperän kerrosrakenteista. Paksuimmillaan alueen maapeitteet ovat (Jäkäläkankaalla) noin 40-50 metrin luokkaa ja pohjavesivyöhykkeen paksuus alueella on parhaimmillaan noin 25–30 metriä. Viipperonharjun pohjavesimuodostuma on vettä hyvin johtava, mutta tehokkaalta pinta-alaltaan pienehkö akviferi. Materiaali alueella on kuitenkin valtaosin hiekkaa ja soraa ja myös pohjaveden laatu osoittautui keskeisillä osilla hyväksi. Saatu lisätieto palvelee alueen vedenhankintaa, maankäytön suunnittelua sekä pohjaveden suojelua.” kertoo Viipperonharjulla tehdyistä tutkimuksista geologi Jari Hyvärinen Geologian tutkimuskeskukselta.

”Pohjois-Savon ELY-keskus tulee luokittelemaan uudelleen kaikki Pohjois-Savon pohjavesialueet vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain mukaisesti. Uudelleenluokitteluprosessin yhteydessä päivitetään myös pohjavesialueiden rajoja, mikäli tutkimukset osoittavat rajausten tarkistamisen tarpeen. Viipperonharjun pohjavesialueen rakennetutkimuksessa saadut tutkimustulokset ovat tuoneet sellaista uutta tietoa pohjavesialueen rakenteesta ja pohjaveden virtausolosuhteista, että rajojen muuttaminen uuden tutkimustiedon mukaiseksi on tarpeellista. Pohjavesialue tulee pienenemään pohjois- ja eteläosaltaan, kun taas harjun keskiosasta pohjavesialue laajenee.” selventää hydrogeologi Jussi Aalto Pohjois-Savon ELY-keskukselta.

”Uudelleenluokittelun johdosta pohjavesialueelta tullaan myös kartoittamaan maastokaudella 2018 vielä muun lainsäädännön nojalla suojeltuja pohjavedestä riippuvaisia ekosysteemejä, kuten metsälain suojelemia lähteitä ja lähdepuroja. Suonenjoen pohjavesialueiden osalta luokittelu- ja rajausmuutokset tullaan toteuttamaan talven 2018-2019 aikana. Luokitus- ja rajausmuutokseen liittyy kuulemismenettely, jossa kuntalaiset voivat tuoda esiin pohjavesialueeseen liittyviä tietoja ja mielipiteitä.” kertoo Jussi Aalto ELY-keskuksen jatkosuunnitelmista.

”Suonenjoella vesijohtoverkostoon kuuluvien kuntalaisten ja yritysten talousvesi on peräisin Lintharjun pohjavesialueelta. Laadukkaan talousveden turvaamiseksi ja pohjavesiin kohdistuvien riskien minimoimiseksi oli tärkeää selvittää myös muita pohjavesialueita. Aikaisempien selvitysten mukaan Viipperonharju vaikutti lupaavalta harjumuodostelmalta, jonka geologista rakennetta ja pohjaveden laatua kannatti selvittää tarkemmin.” kertoo Suonenjoen kaupungin tekninen johtaja Kimmo Hälinen.

”Tutkimuksen mukaan Viipperonharjun pohjavesi täyttää talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja kelpaisi vedenhankintaan. Ennen tarkempia kaivopaikkatutkimuksia on maanomistajan kanssa sovittava jatkotoimenpiteistä. Toiveissa olisi, että voisimme hyödyntää Viipperonharjun pohjavettä kuntalaisten käyttöön.” jatkaa Suonenjoen Veden toimitusjohtaja Antti Väätäinen.

Viipperonharju tutkimusraportti julkinen

Lisätiedot:

Geologi Jari Hyvärinen, Geologian tutkimuskeskus, puh. 029 503 3406
Toimitusjohtaja Antti Väätäinen, Suonenjoen Vesi Oy puh. 040 736 9793
Tekninen johtaja Kimmo Hälinen, Suonenjoen kaupunki puh. 0400 377 761
Hydrogeologi Jussi Aalto, Pohjois-Savon ELY-keskus, puh. 029 502 6776

Tekstiviestipalvelu häiriötiedottamiseen on otettu käyttöön

Suonenjoen Vesi on ottanut käyttöön tekstiviestipalvelun häiriötiedottamiseen. Uudella tekstiviestipalvelulla voidaan tiedottaa Suonenjoen Veden asiakkaita mahdollisista vesikatkoista tai muista vesihuollon häiriötilanteista.

Tekstiviestipalvelu on asiakkaille maksuton.

Palvelun saa käyttöön, jos on ilmoittanut puhelinnumeronsa Suonenjoen Vedelle. Ilmoittaminen onnistuu Kulutus-Webin kautta ”www.suonenjoenvesi.fi/ilmoita-mittarilukema/” tai ottamalla yhteyttä ”www.suonenjoenvesi.fi/ota-yhteytta/” -lomakkeen kautta.

Ystävällisin terveisin

Suonenjoen Vesi

Käyttömaksujen hinnat nousevat 1.2.2018

Suonenjoen Vesi korottaa talousveden ja jäteveden käyttömaksuja 3 %:ia 1.2.2018 alkaen. Voimassa olevat käyttömaksujen hinnat ovat talousvedelle 1,56 €/m3 ja jätevedelle 3,03 €/m3. Käyttömaksujen uudet hinnat 1.2.2018 alkaen ovat talousvesi 1,61 €/m3 ja jätevesi 3,11 €/m3 (sis. alv 24%). Maksujen korotuksilla varaudutaan tuleviin verkosto- ja laitosinvestointeihin talousveden laadun turvaamiseksi.

Kunnallistekniikan rakentaminen alkaa rantaväylällä viikolla 18

Suonenjoen Vesi aloittaa kunnallistekniikan rakentamisen kevyen liikenteen väylällä välillä Kuopiontie Antti Halosentie viikolla 18. Työmaan arvioitu valmistuminen on viikolla 23.

Työmaan edetessä kevyen liikenteen läpikulku estyy Kuopiontien ja Antti Halosentien välisellä kevyen liikenteen väylällä.

Lisätietoa arkisin klo 7-15.30 Antti Väätäinen p. 040 736 9793.

 

Maitomaalta raakamaitoa jätevesiviemäriin

Osuuskunta Maitomaalta pääsi raakamaitoa viemäriin 4.3.-10.3. välisenä aikana yhteensä n. 132 tonnia. Raakamaitoa pääsi viemäriin viitenä eri ajankohtana maidon vastaanottosäiliössä olleiden teknisten ongelmien vuoksi. Maitomaalla tilanne havaittiin 10.3., jonka jälkeen ongelmatilanne ilmoitettiin jätevedenpuhdistamolle ja teknistä vikaa lähdettiin selvittämään.

”Vastaanottosäiliön pinnankorkeutta mittaava anturi on näyttänyt väärää pinnankorkeutta ja varajärjestelmänä ollut ylärajapiikin liittimet olivat hapettuneet. Tästä seurasi, että automaatiojärjestelmään ei tullut oikeaa tietoa pinnankorkeudesta ja mahdollisti vastaanottosäiliön tyhjentymisen ylivuotoputkea pitkin suoraan viemäriin.” kertoo Osuuskunta Maitomaan Mika Pitkänen.

”Tilanne korjattiin pikimmiten heti vian havaitsemisen jälkeen. Olemme kiinnittäneet aiempaa tarkempaa huomiota automaatio- ja kunnossapitojärjestelmien kunnossapitoon, jotta jatkossa vastaavanlaisilta ongelmilta vältyttäisiin. Tilasimme myös COD –mittauksen lähtevän jäteveden poikkeustilanteiden havaitsemiseksi.” jatkaa Pitkänen.

Vaikutukset jätevedenpuhdistamon toimintaan

Jätevedenpuhdistamolla ensimmäinen havainto häiriöpäästöstä tehtiin 6.3. Häiriötilanne ilmeni puhdistamon ilmastusaltaiden happipitoisuuksien pudotuksena.

”Ilmastusaltaissa jätevesikuormaa syövät mikrobit tarvitsevat happea, jotta niiden toiminta säilyy tehokkaana.” selventää Suonenjoen Veden Antti Väätäinen.

Tilanteen huomattua puhdistamolta otettiin yhteys Maitomaahan mahdollisen häiriöpäästön selvittämiseksi. Maitomaalta saatiin tieto, jonka mukaan normaalista poikkeavaa jätevettä ei ollut päässyt viemäriin. 10.3. Maitomaalta ilmoitettiin jätevedenpuhdistamolle raakamaitopäästöstä, jonka jälkeen puhdistamolla teollisuuden jätevedet ohjattiin ulkoaltaaseen.

”Osuuskunta Maitomaan ja Valion hillotehtaan jätevedet tulevat erillistä siirtoviemäriä pitkin jätevedenpuhdistamolle. Nämä jätevedet ovat tyypillisesti vaalean harmaita ja usein poikkeukselliset päästöt eivät juurikaan muuta jätevedenlaatua siten, että päästön pystyisi omin silmin havaitsemaan. Teollisuuden tuotannon vaihtelu aiheuttaa vaihtelua myös jätevedenlaadussa, joten selvän häiriöpäästön huomaaminen on vaikeaa.” kertoo Suonenjoen Veden Antti Väätäinen.

”Karsikonmäen jätevedenpuhdistamon suunnittelussa panostettiin toimintavarmuuteen. Yksi ratkaisu häiriötilanteisiin oli ulos rakennettu varoallas, johon mahtuu noin vuorokauden jätevesimäärä sekä sisälle teollisuuden jätevesille rakennettu oma varoallas poikkeustilanteita varten. Raakamaitoa tuli puhdistamolle viidessä erässä, joten sen havaitseminen oli vaikeaa, koska se sekoittuu muiden teollisuusjätevesien sekaan. Tästä syystä varoaltaiden koko kapasiteettia ei päästy hyödyntämään. Jos olisimme saaneet tiedon nopeammin automaation tai Maitomaan kautta olisi varoaltaita pystytty hyödyntämään tehokkaammin. Tutkimme minkälaisilla toimenpiteillä saisimme luotettavan mittauksen häiriöpäästöjen kiinnisaamiseksi.” selvittää Väätäinen. ”Hyvä yhteistoiminta Osuuskunta Maitomaan ja Valion hillotehtaan kanssa auttaa tuomaan esille mahdollisia ongelmakohteita teollisuuden jätevesiin liittyvissä asioissa.” lopettaa Väätäinen.

Raakamaitopäästön vaikutukset Iisveteen

Puhdistamon häiriötilanteesta ilmoitettiin 7.3. ELY-keskukseen puhdistamon ja Osuuskunta Maitomaan toimintaa valvovalle viranomaiselle. ELY-keskuksen kanssa sovittiin, että otamme ylimääräisiä kuormitusnäytteitä lähtevästä jätevedestä kolmena eri näytepäivänä sekä vesistönäytteet purkuputken pään läheisimmistä näytteenottopisteistä raakamaitopäästön vaikutusten selvittämiseksi.

Jätevedenpuhdistamon lähtevän jäteveden ylimääräisistä kuormitusnäytteistä käy ilmi, että puhdistamo ei ole toiminut ympäristöluvan mukaisesti 6.-7.3., ja 11.-13.3. otettujen näytteiden välisenä aikana. Osa lupaehtojen raja-arvoista on ylitetty moninkertaisesti. 21.-22.3. otetuissa kuormitusnäytteissä puhdistamon toiminta oli palautunut ennalleen ja täytti kaikki ympäristöluvassa määritetyt lupaehdot.

Iisvedestä otettiin ylimääräiset vesistötarkkailunäytteet 14.3. Otettuja näytteitä verrattiin 2.3. tehdyn vesistötarkkailun tuloksiin, jotka olivat samankaltaiset kuin aikaisemmat vesistötarkkailun tulokset. Ylimääräisessä vesistötarkkailussa yhden näytteenottopisteen happipitoisuus oli heikentynyt sekä kokonaistypen pitoisuus oli hieman noussut, nämä muutokset saattavat viitata maitopäästön vaikutukseen. Muuten veden laadussa ei ollut havaittavissa oleellisia muutoksia 2.3 otettuihin näytteisiin nähden.

Lisätietoa Suonenjoen jätevedenpuhdistamon toiminnasta antaa Antti Väätäinen p. 040 7369793, Osuuskunta Maitomaalta Mikko Sairanen p. 050 3509669 ja ELY-keskukselta Olli Hirsimäki p. 0295 016 554.

 

Asiakastiedote

Suonenjoen Vesi Oy:n yleiset toimitusehdot ja liittymis- ja käyttösopimusehdot uusiutuvat 1.2.2017

Suonenjoen Vesi ottaa käyttöön uudistuneet yleiset toimitusehdot sekä liittymis- ja käyttösopimusehdot 1.2.2017. Ne korvaavat vuonna 2003 käyttöön otetut sopimusehdot. Sopimusehtojen muutos on lähtöisin vesihuoltolain muutoksesta 1.9.2014. Uudet sopimusehdot perustuvat Vesilaitosyhdistyksen yhdessä Kuntaliiton sekä Kilpailu- ja kuluttajaviraston tekemiin suosituksiin.

Keskeisimpiä muutoksia ovat hulevesiviemäröinnin erottaminen vesihuollosta sekä laitoksen velvollisuus hinnanalennukseen yli 12 tuntia kestäneestä vesihuollon tai huleveden viemäröinnin virheestä kuluttaja-asiakkaille.

1.2.2017 käyttöön otettavat yleiset toimitusehdot ja liittymis- ja käyttösopimusehdot eivät aiheuta toimenpiteitä asiakkailta. Uudet sopimusehdot ovat liitteenä sekä luettavissa osoitteessa www.suonenjoenvesi.fi.

Uudet käyttömaksut 1.1.2017 alkaen

Suonenjoen Vesi korottaa talousveden ja jäteveden käyttömaksua 3 % 1.1.2017 alkaen, muut maksut säilyvät ennallaan. Uudet hinnat ovat talousvedelle 1,56 €/m3 ja jätevedelle 3,03 €/m3 (sis. alv 24%).

Käyttömaksujen korotuksen keskimääräinen vaikutus yhdenhengen taloudelle on noin 5,50 € vuodessa ja neljän hengen taloudelle noin 22 € vuodessa. Maksukorotuksen taustalla ovat suuret investoinnit ja yleinen hintatason nousu.